20.7.2026
Painehaava tarkoittaa potilaalle kipua, henkilöstölle kuormaa ja terveydenhuollolle kustannuksia
Painehaavat ovat yksi yleisimmistä ja kalleimmista hoidon komplikaatioista sairaaloissa ja hoivalaitoksissa. Ne pidentävät hoitojaksoja, lisäävät haavanhoidon tarvetta, sitovat henkilöstön aikaa ja aiheuttavat potilaalle kipua sekä inhimillistä kärsimystä.
Pelkästään HUSin alueella tehdään vuosittain yli puoli miljoonaa haavanhoitokertaa, ja haavojen suorien kulujen on arvioitu olevan noin 2–5 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista.
Suuri osa painehaavoista on ehkäistävissä. Siksi niiden ehkäisyssä ei ole kyse vain hoitokäytännöistä tai yksittäisestä tuotteesta, vaan myös hankinnasta. Painehaavapatjojen kilpailutuksessa tehdyt valinnat vaikuttavat suoraan siihen, millaisia tuloksia hoidon arjessa voidaan saavuttaa. Vaikuttavuusperustaisella hankinnalla voidaan vähentää painehaavojen kustannuksia, helpottaa hoitohenkilöstön työtä ja parantaa potilasturvallisuutta.
Halvin hankintahinta ei aina ole edullisin ratkaisu
Hinta on hankinnassa tärkeä tekijä, mutta painehaavojen ehkäisyssä pelkkä ostohinta antaa helposti liian kapean kuvan ratkaisun todellisesta kustannuksesta.
Jos ratkaisu vaatii paljon manuaalisia säätöjä, toistuvia tarkistuksia, lisätyötä asennonkorjauksissa tai laajaa käyttäjäkohtaista osaamista, syntyy kustannuksia, jotka eivät näy hankintahinnassa. Jos taas ratkaisu tukee johdonmukaista käyttöä, vähentää virhemahdollisuuksia ja auttaa henkilöstöä käyttämään aikansa varsinaiseen hoitotyöhön, kokonaisarvo voi olla merkittävästi suurempi.
Vaikuttavuusperustainen hankinta tarkoittaa, että arvioinnissa huomioidaan ostohinnan rinnalla:
Kliininen näyttö ratkaisun vaikutuksesta painehaavojen ehkäisyyn ja hoitoon.
Vaikutukset hoitotyöhön, kuten henkilöstön ajankäyttö, manuaalisten työvaiheiden määrä ja käyttöön liittyvien käyttövirheiden vähentäminen.
Elinkaarikustannus, johon kuuluvat huolto, ylläpito, koulutus, käyttökatkot ja mahdolliset vaikutukset hoitopolun resurssien käyttöön.
Potilasturvallisuus todellisissa käyttötilanteissa, kuten istuma-asennossa, asennonvaihdoissa ja siirroissa.
Näin hankinta ohjaa markkinaa kohti ratkaisuja, joiden arvo näkyy siellä, missä sillä on eniten merkitystä.
Ominaisuuksista kohti lopputuloksia
Perinteisesti hankintakriteerit voivat painottua teknisiin ominaisuuksiin: materiaaliin, korkeuteen, painorajoihin tai yksittäisiin toimintoihin. Nämä ovat tärkeitä, mutta eivät yksinään kerro, millaista hyötyä ratkaisu tuottaa arjessa.
Vaikuttavuusperustaisessa hankinnassa kysymys muotoillaan toisin. Sen sijaan, että kysytään vain mitä ominaisuuksia tuotteessa on, kysytään:
- Miten ratkaisu ehkäisee painehaavoja todellisessa käyttöympäristössä?
- Miten se tukee potilaan turvallisuutta istuma-asennossa, siirroissa ja asennonvaihdoissa?
- Miten se vähentää manuaalista työtä ja käyttöön liittyvää vaihtelua?
- Millaista kliinistä näyttöä ratkaisulla on aiotussa potilasryhmässä ja käyttöympäristössä?
- Miten toimittaja tukee käyttöönottoa, koulutusta ja osaamisen ylläpitoa?
Tällainen arviointi auttaa tunnistamaan ratkaisut, jotka eivät ainoastaan täytä vähimmäisvaatimuksia, vaan tuottavat mitattavaa hyötyä potilaalle, henkilöstölle ja terveydenhuollon kokonaisuudelle.
Painevauriot syntyvät kahdella mekanismilla, ja molempiin on vastattava
Painevauriot eivät synny vain yhdellä tavalla. Kudosta voivat vaurioittaa sekä verenkierron heikkeneminen (iskemia) että soluihin kohdistuva mekaaninen kuormitus (soludeformaatio). Vaikuttava ratkaisu vastaa molempiin.
Tämän vuoksi patjan arvioinnissa ei riitä paineen jakautumisen tarkastelu pelkässä makuuasennossa. Ratkaisun tulee toimia myös niissä tilanteissa, joissa kudosvaurion riski on suurin: potilaan istuessa vuoteessa, sängynpäädyn ollessa koholla, asennonvaihdoissa, siirroissa ja pitkäkestoisessa hoidossa.
Erityisesti istuma- ja puoli-istuvat asennot ovat kliinisesti merkittäviä. Potilaat voivat viettää huomattavan osan ajastaan istuvassa asennossa, jolloin patjan kantavuus, vakaus ja pohjaan painumisen esto korostuvat. Hankinnassa tulisikin arvioida, miten ratkaisu toimii potilaan liikkuessa ja asennon muuttuessa. Säilyykö tuki? Väheneekö liukuminen? Tarvitaanko henkilöstöltä jatkuvaa säätämistä tai korjaavia toimenpiteitä?
Nämä kysymykset ovat tärkeitä sekä potilasturvallisuuden että henkilöstön työn sujuvuuden kannalta.
Kliininen näyttö on vaikuttavan hankinnan perusta
Kun hankinnassa esitetään väite tuotteen soveltuvuudesta painehaavojen ehkäisyyn tai hoitoon, kyse ei ole vain teknisestä kuvauksesta. Kyse on kliinisestä suorituskykyväitteestä, jonka tulee perustua asianmukaiseen näyttöön.
EU:n lääkinnällisten laitteiden asetuksen (MDR, EU 2017/745) mukaisesti kliiniset väitteet tulee tukea kliinisellä datalla tuotteen todellisesta käytöstä aiotussa potilasryhmässä, aiotussa käyttöympäristössä ja aiotun käyttötarkoituksen mukaisesti.
Laboratoriotestit, rajapintapainemittaukset ja vastaavat tekniset mittaukset voivat tarjota arvokasta lisätietoa. Ne luokitellaan MDCG 2020-6 -ohjeistuksen mukaan tukevaksi dataksi, eivätkä yksinään riitä kliinisten suorituskykyväitteiden perustaksi.
Kun arviointikriteerit perustuvat kliiniseen näyttöön ja todellisiin käyttötilanteisiin, hankintayksikkö voi vertailla ratkaisuja niiden tuottaman arvon, ei pelkkien ominaisuuslistojen perusteella. Tämä tukee myös tarjoajien tasapuolista kohtelua.
Autonomia voi vähentää käyttöön liittyvää vaihtelua
Hoitotyön arjessa ratkaisut toimivat vain, jos niitä on helppo käyttää oikein. Mitä enemmän järjestelmä edellyttää manuaalisia säätöjä, tarkistuksia ja käyttäjäkohtaisia valintoja, sitä suurempi on riski vaihtelulle eri käyttäjien, vuorojen ja tilanteiden välillä.
Autonomiset painehaavapatjajärjestelmät voivat vähentää tätä vaihtelua. Kun järjestelmä tunnistaa potilaan ja mukautuu autonomisesti painon, asennon ja asentomuutosten mukaan, manuaalisen säätövirheen riski pienenee ja henkilöstön aika vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön.
Tämä ei ole vain tekninen ominaisuus. Se on osa hoitoprosessin sujuvuutta, potilasturvallisuutta ja henkilöstön työn helpottamista.
Koulutus ja kliininen tuki ratkaisevat, syntyykö vaikuttavuutta
Vaikuttavinkaan ratkaisu ei tuota hyötyä, jos sitä ei osata käyttää oikein. Siksi painehaavapatjojen hankinnassa tulisi arvioida myös toimittajan tarjoamaa koulutusta, kliinistä tukea ja osaamisen ylläpitoa.
Koulutus on yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa, että hankittu ratkaisu tuottaa käytännössä sen hyödyn, jota siltä odotetaan. Hyvä hankintakriteeri ei siis koske vain tuotetta, vaan myös käyttöönoton laatua:
- Miten henkilöstö perehdytetään?
- Miten osaamista ylläpidetään henkilöstön vaihtuessa?
- Onko saatavilla kliinistä tukea?
- Miten varmistetaan, että ratkaisu toimii eri yksiköissä samalla tavalla?
Kun koulutus ja kliininen tuki sisällytetään hankinnan arviointiin, vaikuttavuudesta tulee todennäköisemmin osa arkea, ei vain tarjousasiakirjan tavoite.
Mitä vaikuttavuusperustainen hankinta voisi tarkoittaa kriteereissä?
Painehaavapatjojen hankinnassa vaikuttavuutta tukevat kriteerit voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin osa-alueisiin.
Kliininen näyttö. Ratkaisulla on näyttöä aiotusta käytöstä, potilasryhmästä ja käyttöympäristöstä.
Todelliset käyttötilanteet. Arvioinnissa huomioidaan makuuasennon lisäksi istuma-asento, sängynpäädyn nosto, asennonvaihdot, siirrot ja pitkäkestoinen käyttö.
Henkilöstön työkuorma. Arvioidaan, kuinka paljon ratkaisu vaatii manuaalisia säätöjä, tarkistuksia, asennonkorjauksia ja käyttäjäkohtaisia valintoja.
Potilasturvallisuus ja käyttövirheiden vähentäminen. Ratkaisu tukee johdonmukaista ja turvallista käyttöä eri käyttäjien ja työvuorojen välillä.
Elinkaarikustannus. Hankinnassa huomioidaan ostohinnan lisäksi huolto, ylläpito, koulutus, käyttökatkot, varaosat ja vaikutukset hoitotyön ajankäyttöön.
Koulutus ja kliininen tuki. Toimittaja kuvaa, miten käyttöönotto, jatkokoulutus ja osaamisen ylläpito varmistetaan.
Laadun painottaminen hintaa korkeammalle, esimerkiksi suhteessa 70 prosenttia laatu ja 30 prosenttia hinta, tukee tavoitetta saada hankinnasta kliinisesti toimivia ratkaisuja.
Berner Medicalin näkökulma
Berner Medical edustaa Suomessa ruotsalaisen Care of Swedenin painehaavapatjoja. Tuoteperhe kattaa ratkaisuja painehaavojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon eri riskitasoilla, ennaltaehkäisystä vaativan painehaavan hoitoon.
Care of Swedenin ratkaisuissa korostuvat muun muassa paineen uudelleenjakautuminen, potilaskohtainen mukautuminen, autonominen toiminta, istuma-asennon tuki, leikkausvoimien vähentäminen sekä kliinisen tutkimusdatan saatavuus todellisesta käytöstä aiotuissa potilasryhmissä ja hoitoympäristöissä. Esimerkiksi ruotsalaisessa yliopistosairaalassa tehdyssä seurannassa patjan käytön ja henkilöstön koulutuksen yhdistelmä laski painehaavojen määrän 40 tapauksesta 10 tapaukseen kahden vuoden aikana, mikä havainnollistaa, miten oikea ratkaisu yhdistettynä osaamiseen voi tuottaa mitattavia tuloksia.
Berner Medical tarjoaa patjojen lisäksi koulutusta, kliinistä tukea ja joustavia palvelumalleja, kuten vuokrauspalveluita. Tavoitteena on auttaa terveydenhuollon yksiköitä valitsemaan ratkaisuja, jotka toimivat käytännön hoitotyössä ja tukevat painehaavojen ehkäisyä sekä hoitoa pitkäjänteisesti.
Lopuksi
Painehaavapatjojen hankinnassa ei ole kyse vain siitä, mikä tuote täyttää vähimmäisvaatimukset halvimmalla hinnalla. Kyse on siitä, millainen ratkaisu vähentää riskejä, tukee henkilöstön työtä, parantaa potilasturvallisuutta ja tuottaa arvoa koko hoitoprosessille.
Kun hankintakriteerit muotoillaan vaikuttavuusperustaisesti, voidaan ohjata markkinaa kohti ratkaisuja, joiden arvo näkyy siellä, missä sillä on eniten merkitystä: potilaan voinnissa, henkilöstön arjessa ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa.
Haluatko keskustella siitä, miten painehaavapatjojen hankintaa voidaan kehittää vaikuttavuusperustaisemmaksi?
Berner Medical auttaa mielellään arvioimaan ratkaisuja kliinisen näytön, käytettävyyden ja kokonaisarvon näkökulmasta.